Ympärillä muuttuva maailma

Napoleonin sotien seurauksena Venäjä ja Ruotsi ajautuivat sotaan 1808-09. Ruotsi kärsi tappion ja Suomi siirtyi Haminan rauhassa 1809 Venäjän yhteyteen. Kolme vuotta myöhemmin Kymijoen takainen Vanha Suomi, Hamina mukaan laskien, liitettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaanmaahan. Mullistus tuntui Haminassa rajusti. Rajakauppa, lautojen ohella kaupungin talouden toinen tukijalka, loppui. Varuskunta supistui murto-osaan entisestä. Myös Haminan hiippakunnan toiminta lakkasi, alue siirtyi Porvoon piispan alaisuuteen. Haminan kappalaisena Carl Johan Qvist joutui läheltä seuraamaan muutoksen aiheuttamaa hätää ja ahdistusta. Samalla hänen omat tulevaisuuden haaveensa näyttivät haipuvan.

Taloudellisesti Hamina kääntyi 1800-luvun alussa vahvasti Pietarin; eurooppalaisen metropolin, suuntaan. Seuraelämää ja henkisiä harrastuksia alkoi hallita kaupunkiin 1820-luvun alussa kotiutunut Haminan kadettikoulu, keisarin lahja Suomen aatelille ja säätyläistön johtokerrokselle. Seutu eli murrosta, joka oli Carl Johan Qvistin työn arkea. Paineet kasvoivat, kun hänestä tuli1833 Haminan ja Vehkalahden samoin kuin Sippolan kappeliseurakunnan kirkkoherra.