Saarnojen todistus – ”täysiverinen hengen mies”

Holmsten oli taitava sanan julistaja ja vielä 1900-luvun alussa kaupungissa muisteltiin hänen vaikuttavia saarnojaan. Carl Johan Qvistin rasitteena taas oli ”heikko saarnaääni”. Ulkoisia vaikeuksia lisäsi hankala asema rahvaan herätysliikkeen ja säätyläistön hengellisten harrastusten ristikkäispaineissa. On ajateltavissa, että pappimme rakensi omalle hengelliselle työlleen perustaa rahvaalle läheisistä arkiongelmista käsin. Rohkeaa olisi silti väittää, että hänen toimintansa pääpaino olisi ollut ”varsin kaukana hengellisen elämän alalta”. Ainakaan Carl Johan Qvistin saarnat eivät tue tätä käsitystä.

Carl Johan Qvistillä oli kenties heikko saarnaääni, mutta hänen saarnoihinsa paneutuvalle niissä esitetty sana seisoo vankkana. Toiveemme on, että julistus lähes parin vuosisadan takaa edelleen tavoittasi hänelle niin ”rakkaiden seurakuntalaisten sydämet”.