Vehkalahden ja Haminan seurakuntien historia

Vehkalahti oli maamme vanhimpia seurakuntia. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät vuodelta 1336. Noina aikoina katolinen kirkko tiivisti otettaan Pohjolassa ja perusti seurakuntia ja rakensi kirkkoja vilkkaisiin kauppapaikkoihin, jollaisena Vehkalahtikin laajalti tunnettiin. Suur-Vehkalahden kirkko- ja hallintopitäjä käsitti pitkään, aina keskiajalle asti lähes koko Kymenlaakson.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahen aikaa sanottiin Suomessa kreivinajaksi hänen toimittuaan niin tomerasti kotimaamme edunajajana. Hänen toimestaan Vehkalahtikin sai kaupunkioikeudet 1653. Kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Veckelax Nystad, Vehkalahden uusikaupunki. Itse kaupunki ei nyt kovin kummoinen ollut: muutaman sadan ihmisen metropoli. Suurin osa väestä asutti maaseutua.

Uudenkaupungin rauhassa 1721 Vehkalahti jätettiin Ruotsin puolelle, Viipurin ja muun Kaakkois-Suomen siirryttyä Venäjän hallintaan. Siinä humussa Ruotsin kuningas nimitti Vehkalahden Itä-Suomen tapulikaupungiksi ja antoi sille oman nimensä: Fredrikshamn. Väkiluku alkoi kasvaa ja pian kaupungin ruotsinkielinen porvaristo intoutui perustamaan oman ruotsinkielisen kaupunkiseurakunnan. Sen taival jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo 17 vuotta myöhemmin vuonna 1743 Turun rauhassa Vehkalahti ja Hamina siirtyivätkin Venäjälle, ja Hamina ja Vehkalahti muodostivat taas yhden Vehkalahden seurakunnan. Oman kirkon ruotsinkieliset ehtivät kuitenkin saada aikaiseksi, kun Ulrika-Eleonooran kirkko kohosi aivan Vehkalahden kirkon lähelle vuonna 1732.

Tuo pikku vihan päättänyt Turun rauha merkitsi Vehkalahden seurakunnalle uutta kukoistusaikaa. Ortodoksinen Venäjä halusi säilyttää valtaamansa Suomen alueen rauhallisena ja perusti alueen luterilaisesta kirkollisesta elämästä vastaamaan luterilaisen konsistorin, aikansa tuomiokapitulin. Näin tuli perustettua vuosiksi 1743 - 1812 Haminan hiippakunta, jonka johdossa, "piispana" toimi Vehkalahden kirkkoherra. Vehkalahden kuin muin myös Haminan kirkkoherroista löytyy tietoa kohdasta: kirkkoherrat.

Kaupungin ruotsin- ja saksankielinen väestökin vakiinnutti asemaansa ja niinpä he saivat pystytettyä uuden Elisabeth-kirkon vuonna 1751 entisen jouduttua tulen tuhoamaksi. Täällä oli siis kaksi kirkkoa ja ikään kuin kaksi seurakuntaa, mutta vain yksi yhteinen kirkkoherra. Monien värikkäiden vaiheitten jälkeen itsenäinen Haminan seurakunta perustettiin vuonna 1905, oman kirkkoherran se sai kymmenen vuotta myöhemmin.

Tätä erillisten seurakuntien aikaa kesti lähes sata vuotta. Kun Vehkalahden kunta ja Haminan kaupunki yhdistyivät yhdeksi kaupungiksi vuonna 2003, molemmat seurakunnat joutuivat miettimään tulevaa yhteistyön muotoa. Vuoden 2004 alusta lukien perustettiin uusi Hamina-Vehkalahden seurakunta.

Marian kirkon historia

Johanneksen kirkon historia