Historia

Virolahti on vanha keskiaikainen seurakunta. Varhaisin tunnettu asiakirjoissa säilynyt tieto vuodelta 1370 mainitsee Virolahden jo silloin itsenäisenä kirkkopitäjänä. Keskiaikaisten kirkkojen asiantuntijan, dosentti Markus Hiekkasen arvion mukaan seurakunta lienee perustettu joko aivan 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun alussa, niin sanotun kolmannen ristiretken (1293) jälkeen, jolloin on ollut perusteltua organisoida uuden Viipurin linnan ympäristöalueet. Seurakunnan keskiaikaisesta historiasta kertoo myös kirkon itäpuolella aikaa uhmaava vanha kivisakasti.  Sen vierellä on jo keskiajalla ollut mahdollisesti Pyhälle Bartolomeukselle omistettu kirkkorakennus. Kivisakastin ja nykyisen kirkon välimaastossa on ollut kolme puukirkkoa, joista ainakin yksi on palanut ja joista viimeisin purettiin v. 1847.

Nykyinen puinen ristikirkko on rakennettu v. 1765-68 tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen johdolla.

Hautausmaa, joka on seurakunnan ainoa, sijaitsee kirkon ympärillä. Hautausmaan yleisilmettä korostavat vanhat hautamuistomerkit, rautaristit ja -koristeet yli 100 vuoden ajalta.

Pitäjäntupa kirkon paikoitusalueen reunassa on rakennettu v. 1892 pitäjäntuvaksi ja ollut seurakunnan omistuksessa vuodesta 1919.

Seurakunnan muita toimitiloja ovat seurakuntatalo Virojoella, Lypsyniemen leirikeskus Pyterlahden kylässä ja pitäjän länsiosassa oleva Klamilan kyläkirkko.  Se rakennettiin v. 1955 arkkitehti Veli Klamin suunnittelemana. Kyläkirkon kuusi-äänikertaiset urut on ostettu osaksi lahjoitusvarojen turvin.

Virolahden ja Miehikkälän seurakunnat yhdistivät 1.1.2007 yhdeksi seurakunnaksi. Miehikkälän seurakunnasta tuli Virolahden seurakunnan kappeliseurakunta.

Virolahden seurakunnasssa oli 31.12.2006 jäseniä 3221 ja Miehikkälän seurakunnasssa 2148.

Hamina, Vehkalahti, Virolahti ja Miehikkälä, neljä entistä seurakuntaa muodostivat yhden yhteisen Haminan seurakunnan 1.1.2011.  Seurakunnalla on kaksi kappeliseurakuntaa, Virolahti ja Miehikkälä.