Adventtisaarna

Teksti on katkelma suomenkielisestä saarnasta, joka on pidetty ensikerran adventtisunnuntaina Vehkalahden kirkossa vuonna 1838 ja uudelleen samassa kirkossa 1845 ja 1850. Virreksi rovasti oli merkinnyt silloisen virsikirjan virren 107 (nykyisessä virsikirjassa numero 2). Oikeinkirjoitus ja kieli on muutettu vastaamaan oman aikamme kirjoitettua kieltä.

Aloitamme tänä päivänä Jumalan armon avulla uuden kirkkovuoden.

Pyhä evankeliumi kertoo Vapahtajan juhlallisesta saapumisesta Jerusalemiin. Siellä hän tahtoi julkisesti julistaa sanomaansa ja lunastaa maailman uhraamalla elämänsä Jumalan pyhän tahdon mukaisesti.

Suurin osa tuon ajan ihmisistä oli niin sokeita, että vain harvat ymmärsivät Jeesuksen jumalallista opetusta. Sen tarkoituksena oli maailman pelastus ja autuus. Hänen julkinen ilmestymisensä Jerusalemiin aiheutti kuitenkin sen, että monet mieltyivät hänen toimintaansa ja iloitsivat siitä. Evankeliumi kertoo, kuinka suurin osa kansasta Jeesuksen nähtyään levitti vaatteitaan tielle. Toiset taas katkoivat puista oksia ja levittivät niitä tielle ja iloisesti riemuiten huusivat: ”Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!” Pimeydessä vaeltaneet, joille Jeesuksen taivaallinen valkeus ei vielä ollut loistanut, iloitsivat nyt heille koittaneesta lunastuksen, totuuden ja valkeuden tulosta. Lunastuksen hedelmistä nautimme myös me, joille on lahjoitettu lohdutus ja iankaikkisen autuuden toivo. Emmekö iloitsisi mekin.

Tänään aloitamme Herran avulla uuden kirkkovuoden. Saattakoon tämä ensimmäinen päivä meidät kaikki tuntemaan, kuinka sanomattoman paljon meille Jeesuksen kautta on lahjoitettu. Lämmittäköön se sydämissämme tuntoa onnestamme saada elää Kristuksen yhteydessä. Vahvistakoon se meitä Kristuksen totisiksi palvelijoiksi ja valmistakoon meitä hänelle kelvollisiksi taivaan valtakunnan kansalaisiksi. Todellinen ja oikeutettu on ilomme saada olla Jeesuksen lunastamia kristittyjä. Eikö Jeesuksen opetus ole osaksemme tulleista Jumalan hyvistä töistä suurin! Eikö Jeesuksen tulo maailmaan ole korkein lahja, mikä meille on annettu! Kaikki tulee häneltä, sillä ”hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Apt. 17:28) Usko Jeesukseen lahjoittaa meille kaiken mitä tarvitsemme. Siinä me tunnemme Jumalan armon ja laupeuden.

Me saamme iloita siitä, että olemme kristittyjä. Ilomme on oikeutettu. Iloitkaamme siis ja olkaamme onnellisia!

Hoosianna! Tällä ylistyksellä ja tällä mielellä aloittakaamme uusi kirkkovuosi. Sytyttäköön se meissä uutta ja nöyrää kuuliaisuutta ja uudistakoon sydämissämme todellista kiitollisuutta Jumalaa kohtaan, joka on Kristuksen kautta meitä ylenpalttisesti siunannut.