Saarna 11.1.

Kuka vastaa suuriin odotuksiin

Gal. 3: 23–29

”Kansa oli odotuksen vallassa.” Viime syksyn kunnallisvaalit ja tämän hetkinen taloudellinen tilanne ovat saaneet kansan Haminassakin odotuksen tunnetilaan. Yleisönosastot ja tekstarit kertovat jotain odotuksista. Näiden lisäksi kansan joukossa on runsaasti muita samankaltaisia odotuksia. Elämme siis täällä Haminassa kuten Galileassa aikoinaan: saarnan alkulause ” kansa oli odotuksen vallassa ” oli suora lainaus päivän evankeliumista. (Luuk. 3: 15-21)

Kun kansa on odotuksen vallassa, se odottaa apua, pelastajaa tai ongelmien ratkaisijaa ikään kuin itsensä ulkopuolelta. Silloin Luukkaan aikana odotettiin uutta kuningasta, jonka itse Jumala pian lähettää kansansa pelastajaksi. Haminassa katseet kääntyvät uusiin kunnanvaltuutettuihin, ja tietysti aina ja jatkuvasti kaupunginjohtajiin ja muihin ”herroihin”. Ehkä täälläkin joku rohkenee odottaa ihan taivaallistakin ihmettä. Niinpä täällä kotiseurakunnassa on sunnuntain messuissakin useasti pyydetty itse Jumalaa siunaamaan ja johdattamaan kaupunkimme ja srk:mme vastuunkantajien ja päättäjien tekemisiä.

Luukkaan aikana Galileassa hätä oli todellinen. Maa oli osittain kaaosmaisessa tilassa. Miehittäjä käytti valtaansa mielivaltaisesti, veroja kerättiin yli kansan maksukyvyn eikä verotuloja käytetty kansan olosuhteiden parantamiseksi vaan kuninkaiden ja maaherrojen loisteliaan elämän ylläpitoon. Ja tietysti sotimiseen. Hätä oli siis todellinen, apua kaivattiin ja siksi kansa eli muutoksen odottamisen tunnelmissa. ”Tämä ei voi jatkua näin, vaan jotain täytyy tapahtua.”

Juudan kansa oli olemukseltaan melko uskonnollista. Aikain merkkejä luettiin ja tarkkailtiin ja niitä verrattiin profeettojen ennustuksiin. Ja toden totta: profeettojen kirjoituksissa olikin aika selkeästi luettavissa ennustuksia, joista hämmästyttävän monet olivat parhaillaan toteutumassa. Oltiin hyvin varmoja siitä, että Jumala puuttuu aivan lähihetkinä tähän jumalattomaan menoon. Jumalan vaikuttaman Messiaan, Pelastajan eli uuden kuninkaan syntyminen oli vain hetken kysymys.

Ongelmaksi muodostui – näin jälkikäteen katsottuna – se, että valtaapitävät maalliset ja hengelliset johtajat eivät halunneet kuunnella ja lukea ilmassa olevia merkkejä. Kansan mielipiteille ja odotuksille naureskeltiin tai niihin loukkaannuttiin, koska vallanpitäjille kaiken pysyminen ennallaan olisi ollut mieluisempaa.

Tähän odotuksen aikaan syntyi kaksi miestä, joiden nimet ovat säilyneet ja säilyvät ihmiskunnan historiassa aina. Luukas mainitsee heidät tämän päivän lukukappaleessa. Kaksi miestä, molemmilla sama päämäärä ja sama tehtävä mutta eri keinot tehtävänsä suorittamiseen.

Toinen miehistä oli Johannes Kastaja. Omituinen ja omaperäinen erakko, aikansa julkkis, jota tultiin katsomaan, päivittelemään ja kuuntelemaan pitkien matkojen takaa. Johannes oli kuin oman aikansa konsultti, joka tulee sanomaan minne pitäisi mennä ja mitä tehdä, mutta joka jättää varsinaisen työn muille. Johanneksellakaan ei ollut valtaa muuhun kuin osoittaa suuntaa ja valmistaa tietä.

Kunnioitettavaa Johannes Kastajassa oli mm. se, että hän oli tehtävässään tavattoman nöyrä. Hän ei tuntenut kateutta itseään suurempaa kohtaan vaan otti oman paikkansa ja hoiti vain omaa tonttiaan niin hyvin kuin taisi. Hänelle riitti olla valmistelija ja antaa itseään taitavamman hoitaa mainetta ja kunniaa tuovat tehtävät.

Toinen odotukseen liittyvä mies oli Jeesus. Aluksi kansalle tuntematon, kirvesmies Nasaretista, joka Jumalan johdatuksesta tuli Johanneksen luokse kasteelle. Siitä hetkestä alkoi erikoinen menestystarina, joka ei jättänyt ketään sitä seurannutta kylmäksi. Hetki hetkeltä, tapahtuma tapahtumalta ihmisille alkoi selkiintyä, että tässä miehessä on Jumalan Henki, tämä mies on odotettu, kaivattu Messias, tämä mies on Jumala itse. Tieto Jeesuksen syntymän ihmeellisyydestä alkoi levitä kansan keskelle. Nyt paikalla olevat saivat todistaa jälleen Jumalan olevan väkevästi läsnä tämän miehen olemuksessa.

Kasteen hetkellä kuulunut Jumalan ääni ”Sinä olet minun rakas Poikani..” ei jättänyt mitään epäselväksi. Tälle miehelle Jumala antoi poikkeuksellisen suuren vallan ja voiman käydä tekemään tarvittavia ja kaivattuja muutoksia. Jeesus herätti kyllä varsin nopeasti epäilyjä toimissaan – jopa lähimpien ystäviensä keskuudessa – koska hänen toimintatapansa olivat aivan erilaisia kuin mitä oli odotettu ja mihin oli totuttu. Monelta jäi huomaamatta, että keskittymällä selkeästi hengelliseen uudistukseen Jeesus samalla nosti myös maallisesti köyhät ja syrjäytetyt menestyneiden ja rikkaiden rinnalle vaatimaan oikeudenmukaisuutta. Tässäkin Jeesus jatkoi siis profeettojen osoittamaa tietä: tie Jumalan kuuliaisuuteen kulkee lähimmäistä palvellen.

Kuuliaisuus Jumalalle. Halu kuunnella ja seurata Jumalan tahtoa. Siinä oli näiden kahden kuuluisan miehen, Johannes Kastajan ja Jeesuksen menestyksen salaisuus. Onkohan olemassakaan mitään muuta tietä todelliseen ja kestävään menestykseen kuin kuuliaisuus Jumalalle!

Totta kai meitä hirvittää Johanneksen ja Jeesuksen menestyksen hinta. Molemmat mestattiin. Molemmat teilattiin ensin valheilla ja väärillä syytöksillä ja lopulta toimitettiin pois elävien kirjoista. Mutta molempien henkilökohtainen tappio oli kansalle voitto. Kansalla on aina ollut kyky ja halu likvidoi omat auttajansa, pelastajansa.

No, nyt uudet kaupunginvaltuutetut kuuntelevat otsat hiessä, että tuollainenko se on jokaisen auttajan kohtalo. Ei välttämättä, mutta aika harvoin hyvän tekijä ja totuudennäkijä kehuja saa. Siinä suhteessa palkka hyvin tehdystä työstä ei edelleenkään tule niinkään henkilökohtaisena menestyksenä vaan kansan ja lähimmäisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Meidän vallankäyttäjien kipeä kysymys onkin juuri tässä: kenen minä haluan toimieni kautta menestyvän.

Työssämme ja elämässämme tai vaikka luottamustehtävässä päätöksiä tehdessämme me kaikki teemme tavattoman viisaasti aina silloin, kun seuraamme Jeesuksen tai Johannes Kastajan esimerkkiä. Olemme kuuliaisia Jumalan Pyhälle tahdolle, etsimme sitä, kunnioitamme sitä ja seuraamme sitä niin hyvin kuin vain taidamme, maksoi se mitä tahansa. Silloin saavat lähimmäisemme nauttia hyvistä hedelmistä. Ei ole suurempaa tehtävää kuin palvella lähimmäistä. Se on Raamatun Sanan mukaan meidän järjellistä jumalanpalvelusta.

Tätä sunnuntaita vietetään kasteen muistelemisen päivänä. Jeesuksen kasteen kautta käännämme katseemme omaan kasteemme hetkeen ja ennen kaikkea sen merkitykseen. Sinutkin on kerran kannettu Jumalan eteen, kasteen pyhän ja meille salaisen mysteerin äärelle. Kuka lieneekään pitänyt sinua sylissään tällä pyhällä hetkellä.

Kristillisessä uskossa on paljon sellaista mikä ei meille järjen kautta avaudu. Armo, anteeksiantamus, siunaus, johdatus, … Näitä elämällemme hyvin tärkeitä elementtejä ylläpitää ja esilläpitää vain ja ainoastaan kristillinen uskomme, Kristuksen kirkon kautta. Siksi puhumme niistä kaikkein syvimmistä asioista ja salaisuuksista vain vertauskuvien ja uskonnollisen kielenkäytön avulla.

Kasteen ymmärrämme olevan portti Jumalan lapseuteen. Se on osallisuus Jumalan johdatuksen ja siunauksen äärelle. Kasteen hetkellä taivaat avautuivat aivan niin kuin ne avautuivat kerran Jeesuksen ollessa Johanneksen kasteella ja ehkä meidän pienen lapsen korvat kuulivat ikään kuin enkelin siipien havinaa ja sieltä erottautuivat jyhkeät mutta kauniit sanat: ”Sinä olet minun rakas poikani/tyttäreni.” Tätä apostoli Paavali tarkoitti kun hän sanoi päivän lukukappaleessa: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” Gal 3: 27

Huomaatteko. meidät on puettu Kristuksen pukuun. Näkyköön siis meissä kaikissa Jumalan lapsissa, kaikessa elämässämme, teoissamme ja ajatuksissamme se, että me kannamme Kristuksen rakkauden pukua yllämme.

USKONTUNNUSTUS

Kaupunkimme uudet kaupunginvaltuutetut ja johtavat virkamiehet. Parhaimmillaan kirkko ja sen kotiseurakunta on levon ja virkistyksen lähde. Sen moninaiset toiminnat ja sen vaalima usko, johon meidät on kasteessa liitetty ovat Jumalan ilmentymiä maailmassamme. Me haluamme täällä Hamina-Vehkalahden srk:ssa olla myös teille Taivaan Isän lempeä syli, jossa jokainen syntinen saa levähtää väsyneenä, turhautuneena, haavoitettuna ja lyötynä mutta jossa voi myös olla yhdessä muiden kanssa iloinen ja kiitollinen onnistumisen ja täyttymisten hetkistä. Siksi haluamme sulkea teidät henkilökohtaisesti ja myös teidän luottamustehtävänne Hyvän Jumalan johdatuksen ja siunauksen suojaan. Haluamme nyt koko kirkkokansa rukoilla teille siunausta ja johdatusta. Ottakaa tämä siunaus ilolla vastaan siellä penkissänne istuen ja antakaa sen olla voimana tärkeässä tehtävässänne:

Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon teidän kanssanne nyt ja iankaikkisesti. Aamen.
 

Jari Pennanen