Saarna 6.4.

Pirkko Tulokkaan lähtösaarna

Joh. 21: 15-19
 

Tänään on hyvän paimenen sunnuntai. Päivän latinankielinen nimi on Misericordia Domini. Sanat voidaan kääntää sanoiksi Jumalan sydänsääli. Sanat kuvaavat rakkautta, joka on valmis antamaan anteeksi ja armahtamaan. Samalla tämäkin sana kertoo siitä, millaisen Jumalan kanssa olemme tekemisissä.

Jeesus on hyvä paimen, joka ylösnoustuaan ruokki omansa Tiberiaan järven rantanuotiolla. Päivän tekstissä koulutusvuorossa oli Pietari, jolle Jeesus jätti esikuvan paimenvirkaan, hänen tehtävänään oli ruokkia ja kaitsea Kristuksen laumaa. Millainen on hyvä paimen? Saattaa olla, että meillä jokaisella on omat mielikuvamme hänestä. Joka tapauksessa hän on kulkemassa lauman heikoimman rinnalla ja kun tarvitaan kanssakulkijaa, häneltä on lupa odottaa lohdutusta ja rohkaisua. Hän kulkee lauman perässä mutta tarvittaessa hänen on kuljettava edellä, kun on etsittävä oikeaa suuntaa. Paimen liikkuu sinne, missä on suurin tarve, paimen ei ole jatkuvasti paikallaan. Väsyneet saavat levätä, haavoittuneet saavat hoitoa. Nuhtelunkin sana on joskus paikallaan. Tällainen on hyvä paimen. Papin virka on paimenen virka. vaativa, rakkautta kysyvä ja paljon antava. Itse haluan liittyä Paavalin sanoihin: ”Ylistän virkaani”. Olen kiitollinen kutsusta julistajan ja sielunhoitajan tehtävään, jossa olen saanut pitkään olla

Vuoden 1975 paikkakunnan lehdestä löytyi kirjoitus, jossa nimimerkki ”Viestimies” kertoi palstallaan Terveisiä kirkosta - tulosaarnastani Haminan seurakunnassa. Tuossa samaisessa palveluksessa siunattiin seurakunnan työhön kaksi naista, nuorisotyönohjaaja Paula Lankinen (Pakarinen) ja minä. Saarnan jälkeen nimimerkki, joka oli Lauri Leikkonen kirjoitti lehtikirjoituksessaan, miten mahtaisivat täyttyä kolme toivomusta, jotka hän oli tottunut liittämään saarnaan. Nämä kolme olivat: 1. Kuuluukohan sana penkkiin asti – eli onko ääntä tarpeeksi ja puheen selkeyttä. Ei ollut kovaäänisiä silloin kirkossa, hyvin oli kuulunut. 2. Pysyykö julistaja tekstissä, vai lähteekö omiin mieliajatuksiinsa. Laurin mielestä pysyin tekstissä ja julistin sanaa niin kuin hänkin ehkä odotti. 3. Tuoreen uutisleivän maku pitäisi jäädä mieleen jokaisesta saarnasta. Kauniisti tuo silloin jo eläkkeellä ollut Herran palvelija, entinen Virolahden seurakunnan paimen, kertoi tuonkin toteutuneen. Nämä kolme periaatetta ovat jatkuvasti hyvät ohjeet kaikille sanan palvelijoille: Kuuluuko penkkiin asti, pysytäänkö tekstissä ja onko tuoreen uutisleivän maku. Haastetta julistajalla on.

Taisin tuolloin selvitä isohkosta testistä, ainakin kirjoituksen mukaan läpi – olihan saarnaava nainen outo ilmestys Haminan kirkossa, väkeä oli kirkon täydeltä. Silloinen esimies Erkki Hirvonen kyllä lohdutti sanoen, että eivät ne joka sunnuntai tule. Kiitos kun olette tänään tulleet täyttämään tämän kirkon, Jumala siunatkoon jokaista teistä.

Ettei nyt eksyttäisi noista periaatteista, niin päivän tekstistä vielä katkelma: Rakastatko minua – kenen joukoissa seisot. Oli se kova kysymys kaikkien läsnä ollen. Julkinen vastaus piti antaa kolmeen kertaan, niin kuin Pietari oli aiemmin kieltänyt Jeesuksen kolmeen kertaan. Kyllä samaa Jeesus kysyy meiltäkin – varsinkin elämän mutkapaikoissa – rakastatko minua, eli kenen joukoissa seisot, ketä palvelet.

Saanen vielä yhden muistelon kertoa. Olin alkanut työni Haminassa ja silloinen seurakuntatalon vahtimestari Ester Kaukiainen sanoi, että hän toivoo, että minun työaikani Haminassa olisi pitkä. Yllätyin ja muistan vastanneeni jotenkin näin: En tiedä, onko aika pitkä vai lyhyt, toivon, että saisin olla täällä Jumalan palvelijana. Yli kolmekymmentäkolme vuotta täällä olen ollut työssä teidän keskellänne. Tullessani en todellakaan osannut ajatella, että työajasta täällä tulisi näinkin pitkä. Nyt on tullut aika väistyä reserviin tai taustajoukkoihin. Aika on työllä ja aika levolla. Rakkaat seurakuntalaiset. Meillä on nyt täällä monta nuorta työntekijää, jotka saattavat olla yhtä arkoja ja kyseleviä kuin itsekin olin. Tukekaa te heitä. Eräässä kasterukouksessa sanotaan mieltä lämmittävällä tavalla – ”anna seurakunnan olla heille Vapahtajan sylinä ja hengellisenä kasvupaikkana”. Tämä rukous kantakoon meitä kaikkia, niin seurakuntalaisia kuin työntekijöitä. Lopulta – Jeesus elää rukoillen meidän kaikkien puolesta.
 

Pirkko Tulokas