Klamilan kirkko

Mikkelin hiippakunnan silloinen piispa Martti Simojoki avustajineen vihki Klamilan kirkon 19.11.1955 pyhään tarkoitukseensa. Klamilan kirkko on ollut monipuolisen toiminnan tyyssija koko olemassaolonsa ajan. Myös siunauksia voidaan toimittaa kirkossa ensisijaisesti perjantaisin tai jonain muuna arkipäivänä (ei lauantaina). Kirkon merkitys kylälle on ollut hyvin suuri ja kirkon puolesta toimii suuri ja aktiivinen vapaaehtoisten ryhmä.

Kirkossa on pienehköt 6-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1973. Kastepöytä on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema vuonna 1961 ja sen lahjoitti USA:ssa asunut Jaakko Jeremianpoika Klami. Kastemalja on hopeaa, 1700-luvulta, mahdollisesti Lontoosta. Saarnatuolin punainen kirjaliina on vihkiryijy, jonka Klamilan seudun martat sekä Rukoushuoneyhdistys lahjoittivat.

Klamilan kirkkosalissa on 200 istumapaikkaa. Lisäksi rakennuksessa on kerhohuone ja kirkkosaliin liittyviä muita tiloja. Klamilan kirkon vuosipäivää vietetään vuosittain tuomiosunnuntaita edeltävänä sunnuntaina.

Sotien 1939–44 länsivirolahtelaisten sankarivainajien muistomerkki on kirkon pääoven vieressä. Muistomerkin on suunnitellut Matti Klami, muistomerkki on paljastettu 23.5.1990.

Säveltäjä, akateemikko Uuno Klamin patsas kirkon edustalla on Ben Renwallin käsialaa. Se paljastettiin 25.8.1963.

Poisnukkuneiden vainajien muistokivi kirkon edustalla siunattiin käyttöön 4.11.2012.

Kuvat:

  • Puinen krusifiksi alttariseinällä on luultavasti 1600-luvulta. Tekijä on tuntematon. Krusifiksi on ollut Virolahden nykyistä edeltävässä kirkossa.
  • Mosaiikkityö ”Paratiisi” on taiteilija Airi Karin työ vuodelta 1972.
  • Kirkkolaivan on rakentanut konemestari Esko Malmi vuonna 1973. Pienoislaivan esikuvana on vuonna 1898 Klamilan varvilla rakennettu kaljaasi ”Veikko”. Rakentajana Jeremias Malmi.