Vieläkö koulun joulukirkon saa pitää? Vilkkaan keskustelun julkisuudessa aiheutti eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu 5.11.: ”— katson B:n yhtenäiskoulun menetelleen lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Menettely on voinut loukata oppilaiden ja heidän huoltajiensa uskonnon ja omantunnon vapautta sekä oppilaiden oikeutta osallistua yhdenvertaisesti koulun joulujuhlaan.”

Pölösen ratkaisua ryhdyttiin kommentoimaan julkisuudessa ennen kuin lausunto oli luettu kunnolla. Päätöksessä ei ollut kyse joulukirkoista vaan kirkosta koulun joulujuhlan pitopaikkana.

Suomen perustuslakiin sisältyy myönteisen uskonnonvapauden periaate:
Perustuslain 11 §:n mukaan ”jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.”

Seurakuntien ja koulujen käytännön yhteistyön periaatteet on kirkon ja opetushallituksen yhteistyönä kirjattu esitteeseen Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina. Siinä yhteistyön tasot on jaettu neljään koriin. Ensimmäinen kori kattaa yleissivistävän opetuksen. Siinä uskonto ja kirkko ovat yksi aihe, johon perehdyttää opetussuunnitelman mukaisesti. Toiseen koriin sisältyvät suomalaiseen kulttuuriin sisältyvät perinteiset juhlat. Koulun joulujuhlassa voidaan esimerkiksi esittää joulukuvaelma ja laulaa Enkeli taivaan -virsi, kevätjuhlassa Suvivirsi.

Kolmas kori sisältää uskonnolliset tilaisuudet, muun muassa joulu- ja pääsiäiskirkko. Niistä ilmoitetaan huoltajille hyvissä ajoin, monella paikkakunnalla jo lukukauden alussa. Oppilaille, jotka eivät osallistu tilaisuuteen, järjestetään mielekäs vaihtoehto. Neljäs kori sisältää lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia tukevaa toimintaa osana ennalta ehkäisevää oppilashuoltoa ja työhyvinvointia.

Haminan seurakunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja seurakunnan yhteistyöllä on jopa vuosisataiset perinteet. Yhteistyö rakentuu keskinäiseen luottamukseen, asioista etukäteen sopimiseen ja pyrkimykseen yhdessä tukea oman alueemme lasten ja nuorten turvallista kasvua.

Juha Tanska, kirkkoherra
Kirjoitus Reimari -lehdessä 20.11.2019