”Keltaisissa villasukissa paistaa aina aurinko.” Seinäkalenterin teksti lokakuun harmauden keskellä saa hymyn nousemaan kasvoilleni. Minulla on kahdet keltaisen ruskeat villasukat, joista toiset ovat tätini neulomat / kutomat. Olen vilukissa ja tarvitsen välillä jopa kesällä villasukat jalkaani, ainakin yön ajaksi. Kummasti koko päivän liikenteessä olleet jalat rauhoittuvat villasukkien sisällä. Villasukat jalassa voimistellessa tai tasapainoharjoituksia tehdessä joutuu keskittymään tuttuihin liikkeisiin enemmän kuin paljain jaloin. Hauskan haastavaa. Syksyn ja kylmyyden hiipiessä esiin kesän jälkeen kirjakaupoissa törmää uusiin sukan, lapasen ja muiden villaneuleiden ohjekirjoihin. Vaikka itse en tartu puikkoihin, niin iloitsen jokaisesta, joka intoa täynnä kutoo jopa muutamassa tunnissa iloisen väriset ja lämpimät sukat. Maailmaa tarvitsee lämpimiä ja värikkäitä villasukkia. Joillakin ihmisillä sisäinen vilu tarvitsee vastapainokseen lämpimien sukkien tuomaa pehmeyttä ja lämpöä. Isoa Kirjaa hieman mukaillen: autuaita ovat villasukkien tekijät, sillä he tuovat lämmön viluisten elämään.

Anita Venäläinen
Kirjoitus Reimari -lehdessä 23.10.2019