Virolahden kunnan ja kirkon juhlavuosi tarjoaa runsaan tapahtumien sarjan koko vuodeksi. Kunta täyttää 680 vuotta ja kirkko 250 vuotta.  Nimi Virolahti mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1336 viipurilaisten kauppiaiden asiakirjoissa muodossa Vederlax.

Kunta aloitti juhlintansa vuodenvaihteessa ilotulituksella ja glögitarjoilulla ja kirkon juhlinta käynnistyi Minun kirkkoni -konsertilla helmikuussa. Konsertti pidettiin ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Suikkasen johdolla vuonna 1766 valmistuneessa Virolahden kirkossa. Virolahden tasavartinen ristikirkko on ainoa säilynyt neljästä Suikkasen Vanhaan Suomeen rakentamista kirkoista, joita olivat Johanneksen, Käkisalmen ja Sakkolan kirkot.

Juhlavuoden ohjelmaan kuuluu myös Studia generalia -luentosarja; Virolahti – länttä vai itää (8.3.), Taide Virolahden kirkossa (30.3.) ja 700 vuotta kirkonrakentamista (12.4.). Lisäksi Virolahden hautausmaan kertomaa (7.7.) , juhlakantaatti (13.7.)., Kirkonrotta -kirkkoseikkailu (27.8.) ja Juhlajumalanpalvelus (11.9.). Virolahden vanhojen kirkkojen graniittisen muistokiven muistolaatta paljastettii maaliskuussa. Muistokivi on sijoitettu kivisakastin ja nykyisen kirkon välille entisten kirkkojen paikalle.

Virolahden kappeliseurakunta on tilannut juhlavuoden kunniaksi myös kirkkoa esittävän omakuvapostimerkin. Juhlamerkki on toteutettu Raili Arpiaisen ottaman valokuvan pohjalta ja merkistä on otettu muutaman sadan kappaleen painos. Postimerkkiä voi ostaa seurakuntatoimistosta hintaa 3 €/kpl.