Virolahden kirkko

Nykyinen puinen ristikirkko on rakennettu v. 1765-68 tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen johdolla. Esikuvana rakennustyössä lienee ollut v. 1741 valmistunut silloinen Ruokolahden kirkko, joka myös oli muodoltaan ristikirkko. Tuomas Suikkasen osalta työ valmistui v. 1766 , jota seurakunta on muistanut kirkon valmistumisvuotena. Mainintaa kirkon käyttöönottopäivästä tai valmistumisjuhlasta ei ole.

Erityispiirteenä Virolahden kirkossa on pohjapiirroksen muoto: ristisakarat kapenevat kärkiin päin. Koruton ja sopusuhtainen kokonaisuus kertoo rakentajan tyylisilmästä. Varhaisimmassa asussaan kirkon paanukatto ja hirsiseinät ovat olleet tervattuja (sisäseiniä on peittänyt ehkä raaka lautapinta.)

Sisustuksen kirkkoon oli alunperin suunnitellut Mikael Stoffert. Kirkon kaunistukseksi oli hankittu taiteilija Petter Langin nyt jo kirkkomuseossa säilytettäviä tauluja. Nykyisessä asussaan kirkko on viipurilaisen arkkitehti Juhani Viisteen suunnitteleman ja v. 1939 toteutetun peruskorjauksen ja v. 1989 suoritetun uusintamaalauksen tuloksena. Tiimalasikirkoksi voi Virolahden kirkkoa luonnehtia sen johdosta, että alttarin, parvekkeiden ja penkkien yhteisenä koristeluaiheena on puuhun kaiverrettu tiimalasi, joka muistuttaa kirkossakävijöitä ajan nopeasta kulumisesta.

Urut kirkkoon hankittiin v. 1891 ja seuraavat urut olivat vuodelta 1946, Kangasalan Urkutehtaan (Tulenheimo) valmistamat ja aiotut alunperin Kirvun kirkkoon. Nykyiset urut on vihitty käyttöönsä 1987. Ne on valmistanut urkurakentamo Hans Heinrich ja niissä on 24 äänikertaa. Urkujen dispositio ja fasadi ovat urkutaiteilija Asko Rautioahon, äänitys Hans Heinrichin ja maalaustyö Samuli Sinkon käsialaa.

Nykyinen kellotapuli on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema ja Rakennuspartio OY:n v. 1958 rakentama. Kellot on valmistettu Saksassa, ja suurempaan niistä on kirjoitettu sanat ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa”, ja pienempään ”Maassa rauha”. Tapulin yläosassa on kirkkomuseo. Tämän tapulin edeltäjä tuhoutui salaman sytyttämänä kesäkuussa 1957, ja sen oli rakentanut v. 1778 Eskil Collenius.

Kirkossa on noin 650 istumapaikkaa.

Virolahden kirkkojen historiaa

Virolahden kirkko 250-vuotta. Kuva: Raili Arpiainen

Virolahden kirkko 250-vuotta. Juhlavuosi 2016. Kuva: Raili Arpiainen

Alttaritaulu on taiteilija Oskar Paatelan Kristuksen hautaamista esittävä maalaus vuodelta 1914.

Alttaritaulu on taiteilija Oskar Paatelan Kristuksen hautaamista esittävä maalaus vuodelta 1914. Merenranta-aihetta korostaa kirkkosalin katosta riippuva kirkkolaiva, jonka seurakunnalle lahjoitti v. 1984 Pitkäpaasi-seura.

virolahden-kirkko-img_3187

Parvekkeiden ja saarnatuolin koristemaalaukset on tehnyt v. 1939 taiteilija Lauri Välke. Hänen taidettaan ovat myös v. 1964 kuoriin sijoitetut lasimaalaukset. Virolahden Osuuspankin lahjoittama pienoiskirkkovene muistuttaa entisaikojen meritse tapahtuneista kirkkomatkoista.

22-6-2009-virolahden-kirkko-ja-hautausmaa-ra-016

Kirkon ympärillä on Virolahden ainoa hautausmaa ja hautausmaalla kirkon itäpuolella on kivisakasti.