Neljä lapsen kättä päällekkäin

Hyvää Alkanutta Uutta Vuotta 2021! Tämän vuoden voisi nimetä ystävyyden vuodeksi. Koronavarovaisuuden aikana moni on ehtinyt tuntea yksinäisyyttä ja outoa erillisyyttä toisista. Siksi alkaneen vuoden ilo voisi liittyä siihen, että oikein panostamme läheisiin ihmissuhteisiimme.

Palaan säännöllisesti erään kirjan ääreen. Se on Henri J.M.Nouwenin kirja Uskon ja viisauden sanoja. Hän kirjoittaa ystävyydestä mielenkiintoisella tavalla: ”Sydämissämme on hämäräalue, jota emme itse pysty näkemään. Me jäämme aina osaksi kätköön itseltämme. Toiset ihmiset, erityisesti ne, jotka meitä rakastavat, voivat monesti nähdä hämäräalueemme paremmin kuin me itse. Se tapa jolla toiset meidät näkevät ja meitä ymmärtävät, on erilainen kuin oma tapamme katsoa ja ymmärtää itseämme. Emme milloinkaan voi tietää oman läsnäolomme merkitystä ystäviemme elämässä. Aidot ystävyyssuhteet syntyvät juuri sydäntemme hämäräalueilla.”

Mielenkiintoista ja vähän pelottavaakin. Mutta sellaisena juuri tavoittelemisen arvoista. On taitolaji osata puhua kaikenlaisista asioista kauniisti, sillä vain sellaista puhetta toisen on mahdollista ottaa vastaan. Rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuuluvat ystävyyteen. Rohkaisevaa on se, että ystäväsi katsoo sinuun rakkaudella. Hän ei keksi omiaan loukatakseen sinua. Hän vain sanoo, minkä itse näkee ja tuntee – ja kaikesta voi puhua avoimesti, myös erimielisyyksistä.

Tässä meille haastetta, kaikille ystävyyden vaalijoille! Meiltä kysytään rohkeutta ja luottamusta – ja ripaus hulluutta mausteeksi, jotta rohkenisimme välittää ystävistämme, osoittaa sen heille ja ottaa vastaan luottamuksen osoituksena kaikki se, mitä he meille antavat.

Elina Rajala, kappalainen

Kirjoitus Reimari-lehdessä 5.1.2021